fbpx

Haltija Group Oy ja Yetitabletin kehittänyt Kuori Oy syventävät yhteistyötään

Apuvälineiden, kuntoutuksen ja niihin liittyvän hyvinvointiteknologian johtava suomalainen palveluyritys Haltija Group Oy ja jättimäisen Yetitabletin kehittäjä Kuori Oy ovat syventämässä yhteistyötään. Sen myötä Haltija Group Oy:lle siirtyy sote-sektorille suunnatun Yetitabletin ja  YetiCare-ohjelmiston yksinmyyntioikeus Suomessa.  

Kuorin YetitabletCare on ainutlaatuinen ratkaisu, jonka monipuoliset ja jatkuvasti uudistuvat sisällöt mahdollistavat  Yetitabletin yksilö- ja ryhmäkäytön terapiassa, opetuksessa, varhaiskasvatuksessa sekä erilaisissa aktiviteeteissa muun muassa asumispalveluiden eri asiakasryhmille.   YetiCaren helppokäyttöinen käyttöliittymä ja sovellusvalikoima yhdistettynä Haltijan käyttötukeen sekä huollon palveluihin on jo saanut hyvän vastaanoton Haltijan laajassa sote-sektorin asiakaskunnassa. 

 “Haltijan kattava edustus ja laaja palveluverkosto takaavat Yetitablet Caren käyttäjille juuri sen tuen, jota tavoittelimmekin.” kertoo yhteistyötä alusta asti rakentanut hallituksen puheenjohtaja Maria Jokelainen Kuori Oy:stä.  “Yetitablet Care on strategisesti merkittävä panostus, kun asiakkaamme pohtivat uudenlaisia ratkaisuja yhä monipuolistuviin hyvinvointipalvelujen tarpeisiin. Olemme tyytyväisiä voidessamme syventää tätä yhteistyötä Kuorin kanssa  Yetitablet Care -palveluun erikoistuneen tiimimme voimin” iloitsee Haltija Group Oy:n toimitusjohtaja Leena Munter

Berner-konserniin kuuluva Haltija Group Oy palvelee terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaisia sekä hyvinvoinnistaan kiinnostuneita kuluttajia apuvälineisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä ortoosi- ja tukituotteisiin liittyvissä ratkaisuissa. Alan kattavin huolto-, puhdistus-  ja vuokrauspalvelu mahdollistaa apuvälinetekniikan turvallisen käytön ja oikea-aikaisen saatavuuden. Tutustu meihin ja asiantuntemukseemme : www.haltija.fi. Suomalainen. Valtakunnallinen. Vastuullisesti palveleva.

Yetitablet Care on Kuori Oy:n kehittämä sote-sektorille suunnattu hyvinvointiteknologian palvelu. Kuori Oy:n perustajat Maria ja Jarkko Jokelainen ovat kolmen autismin kirjon lapsen vanhempia, jotka kamppailivat vuosia auttaakseen lapsiaan ymmärtämään ja kommunikoimaan ympäröivän maailman kanssa. Yetitabletin kehitystyön aikana myös lapset pääsivät testaamaan laitetta ja vanhemmat huomasivat nopeasti, että lapset pystyivät keskittymään ja kommunikoimaan paremmin toimiessaan Yetitabletin kanssa.

Yetitablet Care tuo iloa, aktiviteettia, ja vuorovaikutusta käyttäjien arkeen jo monissa eri maissa. Yetitablet Care on käytössä monenlaisissa hoiva- ja kuntoutusympäristöissä kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn tukemisessa.

 

Haltija Group Oy:llä ei ole liiketoimintasuhteita Venäjän kanssa

Arvoisa asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme,

Ukrainaa kohdanneen järkyttävän sodan johdosta haluamme ilmoittaa asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, että Haltija Group Oy:llä ei ole ole liiketoimintaa Venäjällä eikä Valko-Venäjällä. Emme jälleenmyy tai edusta venäläisiä tai valkovenäläisiä  tuotteita eikä meillä ole venäläisiä tai valkovenäläisiä päämiehiä. Haltija Group Oy:llä ei ole myöskään venäläisomistusta.

Kunnioittavasti

Haltija Group Oy 

Leena Munter
Toimitusjohtaja
Haltija Group Oy

Suunnitelmallinen asennon hallinta lantion neutraaliasennon tukemiseksi

Terapeutille on todella turhauttavaa, jos tehokkaan terapiaistunnon jälkeen asetamme epätyypillisesti kehittyvän lapsen ”optimaaliseen” istuma-asentoon ja vain vähän ajan kuluttua huomaamme, että lapsen asento ei näytä enää lainkaan samalta kuin aluksi. Huomaamme vähitellen, että lantio on alkanut kallistua posteriorisesti, lapsi liukuu eteenpäin istuimessaan, ylävartalo on pyöristynyt (johtaen rintarangan kyfoosiin), kaularanka on yliojentuneena ja leuka työntyy eteenpäin. Lopulta lapsen hoitaja tai opettaja tuo lapsen takaisin terapiaan ja pyytää meitä, terapeutteja, ”korjaamaan” istuinjärjestelmän.

Tutkimme tilanteen uudestaan ja huomaamme, että vaikka kaikki mitat ja kulmat ovat oikein, emme ole pystyneet hallitsemaan lantiokoria – huonon asennon syypäätä. Kuten esitimme blogikirjoituksessa ”Lantion rooli asennon hallinnassa”, lantio on hyvän asennon perusta. Tiedämme, että myös pään ja ylävartalon linjaus muuttuu, kun lantio ei ole neutraaliasennossa. Siksi on äärimmäisen tärkeää säilyttää lantion neutraali asento.

Millaisia ratkaisuja lantion neutraaliasennon säilyttämiseen on?

Varmista, että kaikki mitat ovat tarkkoja

Mikäli istuinsyvyys on liian pitkä tai lyhyt, se voi johtaa lantion liikkumiseen posteriorisesti. Jos istuinleveys on liian kapea, lantio voi alkaa kiertyä sopiakseen istuimeen. Jos istuinleveys on liian suuri, lantiolla voi olla liikaa tilaa, jolloin se saattaa kääntyä sivulle hakiessaan tukipistettä, mikä johtaa sivusuuntaiseen kallistumaan.

Tue lantiota riittävästi kaikista suunnista

Posteriorisesti, lateraalisesti, anteriorisesti ja distaalisesti. Tasainen istuintaso, joka on tukeva mutta mahdollistaa lantion asettumisen istuimeen, on äärimmäisen tärkeä. Myös tukeva posteriorinen tausta, joka estää lantion posteriorisen kallistumisen, on olennaisen tärkeä. Lantion lateraalituet voivat auttaa lantiokorin pitämisessä keskilinjassa ja siten estää sitä kääntymästä sivulle, ja anteriorinen lantiotuki voi estää lantiokoria kiertymästä.

Käytä asentotukia

Vartalo- tai lantiotukien käyttäminen auttaa säilyttämään lantiokorin toivotun asennon. Tukien tulee olla riittävän tukevia, että ne eivät salli liikettä. On kuitenkin huomioitava, että jaksoittaiset tauot asennosta ja uuden asennon asettaminen ovat välttämättömiä mukavuuden ja tarkkailun kannalta.

Varmista, että toissijaisia asentotukia käytetään oikein

Kun toissijaisen tuen vetosuunta ei ole oikea tai riittävän tiukka, se voi kärjistää korjattavana olevaa asentoa. Tyypillisiin virheisiin kuuluu liian korkealla oleva lantiotuki, liian löysät tuet sekä vyöt, jotka ovat ylösalaisin tai väärässä kulmassa.

Esimerkki vyöstä, joka on liian korkealla
Esimerkki vyöstä, joka on liian tiukka
Esimerkki oikeasta ja väärästä vyön suunnasta

Tarjoa hyvä tukiperusta alaraajoille ja jalkaterille

Kun jalkaterät ovat tukevasti, lantio voidaan pitää paremmassa linjauksessa. Toissijaisten tukien (sandaalit, nilkkaremmit, jalkateräremmit) voi auttaa alaraajojen asemoinnin säilyttämisessä. Mikäli alaraajat pyrkivät lonkan tai polven ojennukseen, lantiokori todennäköisesti kallistuu posteriorisesti, mikä johtaa liukumiseen.

Mukaudu lantiokoriin, jos sitä ei saa neutraaliasentoon

Epäsymmetrioita on vähennettävä niin paljon kuin mahdollista, mutta istuinjärjestelmän kulmat tulee mukauttaa kontraktuuriin, jotka eivät ole lievennettävissä. Jos epäsymmetriaan, jota ei ole mahdollista lieventää, ei mukauduta, lapsi pyrkii löytämään mukavan asennon toisessa vartalon kulmassa ja väistämättä kompensoi sen saavuttamiseksi.

Alan asiantuntijat suosittelevat muun muassa seuraavaa:

  • Varmista, että tarkistat lantiokorin asennon arviointia tehdessä ensimmäisenä ja viimeisenä.
  • Istuimeen siirtyminen (joko nostimella, liukumalla tai seisoma-asennossa siirtymällä) on paras tilaisuus lantion asennon optimointiin.
  • Opetus- ja hoitohenkilöstön kouluttaminen tukien asemoinnin lisäksi myös niiden tarkoituksesta tuottaa tuloksia pitkällä tähtäimellä.
  • Käytä istuimen kallistusta mahdollisuuksien mukaan lantion saamiseksi neutraaliasentoon ja takaisin istuimeen.
  • Hyödynnä ”istumispassia” tarkkaan ohjeistukseen siitä, miten ja miksi lapsi tulee asemoida suunnitelman mukaisesti.

Kuten kaikkien asentosuunnitelmien kohdalla, on tärkeää tehdä kattava arviointi ennen asennon suosittelemista lapselle. Tämä auttaa määrittämään suunnitelman tavoitteet, vaihtoehtoiset asennot, asennon muuttamisen tiheyden ja odotetut tulokset.

 

Kirjoitus on julkaistu alkujaan englanniksi täällä.

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa: Virheasennot seuraavat helposti toisiaan – katkaise kehä ajoissa!
Lue artikkelisarjan toinen osa: Lantion rooli asennon hallinnassa

Lantion rooli asennon hallinnassa

Ympärivuorokautinen asennon hallinta on suunniteltu ohjelma, joka huomioi kaikki lapsen päivän mittaan käyttämät relevantit asennot. Se tulee tarvittaessa väliin kehon asennon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi edistäen samalla lapsen toiminnallista kehitystä. Asennonhallintasuunnitelma pyrkii ottamaan neutraalin vartalon asennon osaksi kolmea ydinasentoa, jotka ovat makuu-, istuma- ja seisoma-asento. Tiedämme, että lantiolla on merkittävä rooli näissä asennoissa, joten se ansaitsee täyden huomion pyrkiessämme liittämään asennonhallintastrategioita osaksi lapsen toimintoja aina kylpemisestä lattialla leikkimiseen ja pystyssä liikkumiseen.

Mikä on asennonhallintasuunnitelman päämäärä?

Useimpien asennonhallintasuunnitelmien tavoitteena on asettaa lapsi siten, että hän voi saavuttaa ”neutraaliasennon” tai mahdollisimman pitkälle neutraalin vartalon asennon kaikissa eri asentosuunnissa. Neutraaliasennon saavuttamiseksi erityistarpeisten lasten tapauksessa on suunniteltu monia erilaisia istuinjärjestelmiä. Järjestelmät voivat vaihdella mukautetuista rattaista modulaarisiin istuinjärjestelmiin tai yksilöllisesti muotoiltuihin pyörätuolin istuimiin. Istuma-asennossa neutraaliasento tarkoittaa yleensä, että:

  • Pää on keskellä ja mukavasti
  • Selkäranka on suorassa, tuki sivulta tarpeen mukaan
  • Lonkat ja polvet ovat taivutettuina ja alaselkä neutraaliasennossa, tuki reisien alla
  • Jalat hieman erillään ja ristimättä, pehmuste polvien välissä tarpeen mukaan
  • Nilkat neutraaliasennossa
  • Olkapäät eteenpäin ja tuettuina tarpeen mukaan

Miksi tahdomme lantion neutraalin asennon?

Lantiota pidetään yleisesti hyvän asennon perustana. Tämä johtuu siitä, että lantion linjauksen ollessa pielessä, myös keskivartalon ja pään linjaus muuttuu. Jos vakauden saavuttamiseen käytetään käsivarsia ja päätä, lapsi ei pysty käyttämään muita yläraajojen taitoja esimerkiksi värittämiseen, kirjoittamiseen ja syömiseen. Heikko ylävartalon linjaus johtaa hengityksen, ruuansulatuksen ja ulostamisen vaikeutumiseen. Heikko pään hallinta voi vaikuttaa puheeseen, nielemiseen, katsekontaktiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. On uskomatonta, kuinka pelkästään lantion poikkeamisella neutraaliasennosta voi olla niin monia negatiivisia vaikutuksia.

Millaisia asentoja kohtaamme, kun lantio ei ole neutraali?

Lantioon kohdistuva epäsymmetrinen, lihasjänteydestä tai -heikkoudesta johtuva veto voi johtaa lantion epäsymmetriaan. Lantion epäsymmetrisiä asentoja ovat lantion posteriorinen kallistuminen (lantiokorin suurentunut kulma sagittaalitasossa), lantion anteriorinen kallistuminen (lantiokorin pienentynyt kulma sagittaalitasossa), lantion kierto (lantiokorin kulma horisontaalitasossa) ja lantion sivusuuntainen kallistuma (lantiokorin kulma frontaalitasossa). Tutustu aiheeseen tarkemmin Education in Motionin Pelvic and Spinal Postures -materiaalien avulla (englanniksi).

Lantiokorin posteriorinen kallistuma (lisäys lantiokorin sagittaalitason kulmassa)
Lantiokorin anteriorinen kallistuma (vähennys lantiokorin sagittaalitason kulmassa)
Lantion kierto (lantiokorin horisontaalitason kulma)
Lantion sivusuuntainen kallistuma (lantiokorin frontaalitason kulma)

Mitä syitä lantion huonon asennon taustalla on?

Kun lapsi on yhdessä asennossa liian pitkään, ei ole järkevää odottaa, että lantiossa ei tapahtuisi liikettä. Tiedämme, että kehittyvät lapset harvoin pystyvät istumaan samassa asennossa kovin pitkään: siitä voi tulla epämukavaa tai lapsi voi käydä levottomaksi tai väsyä. Siksi on huomioitava, että samoin käy myös epätyypillisesti kehittyville lapsille.

Myös perussairaudet, kuten lihasjänteys ja lihaskireys, vaikuttavat lapsen asennonsietokykyyn. Tyypillisiä syitä lantiokorin epäsymmetrioihin ovat keskivartalon epänormaali tonus, lihasheikkous tai -halvaus, kireät lihakset, rajoittuneet liikelaajuudet sekä liikkuminen tai liukuminen istuimessa.

  • Lantiokorin posteriorinen kallistuminen johtuu usein keskivartalon matalasta tonuksesta, kireistä takareisistä, rajoittuneesta lonkan fleksiosta, liian pitkästä istuinsyvyydestä tai liukumisesta.
  • Anteriorinen kallistuminen johtuu usein keskivartalon korkeasta tonuksesta, heikoista vatsalihaksista, kireistä selkälihaksista, kireistä lonkankoukistajista tai kireistä etureisistä.
  • Lantiokorin kierto johtuu usein epäsymmetrisestä lonkkien koukistuksesta, epäsymmetrisestä lihastonuksesta, alaraajojen pituuserosta ja abduktion ja adduktion rajoittuneisuudesta.
  • Lantion sivusuuntainen kallistuminen johtuu usein keskivartalon epänormaaleista reflekseistä, epäsymmetrisestä lihastonuksesta, rajoittuneesta lonkan fleksiosta, epäsymmetrisestä lihasvoimasta ja epäsymmetrisistä liikelaajuuksista.

On tärkeää tehdä täysimittainen arviointi lapsen ollessa selinmakuulla ja istuma-asennossa voima- ja jänteystasojen ja liikelaajuuksien rajoitteiden ymmärtämiseksi. Sitten voidaan määrittää ominaisuudet, joista on lapselle hyötyä. Kun komponentit on valittu, istuinjärjestelmäsuositus voidaan tehdä valitsemalla se, joka sopii parhaiten lapsen tarpeisiin. Markkinoilla on useita istuinjärjestelmiä, joten on erittäin tärkeää, että valittu järjestelmä tarjoaa keinon pitää lantiokori neutraaliasennossa siten, että lapsella on parhaat edellytykset toimintoihin.

Lähteet

Education in Motion (Ed.). (n.d.). Pelvic & Spinal Postures: Education in Motion. Sunrise Medical. https://www.sunrisemedical.com/education-in-motion/resources/seating/pelvic-and-spinal-postures.

Gilmour, J., & Finney, L. (n.d.). Maximising Function: Pelvic Positioning Belts A review of evidence and best practice. Leckey Clinical. https://www.leckey.com/clinical.

Lange, M. L., Lange, M. L., & Lange, A. M. L. (2018, September 7). 4 Common Problems with Wheelchair Pelvic Positioning-And Their Solutions. MedBridge Blog.

 

Kirjoitus on julkaistu alkujaan englanniksi täällä.

 

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa: Virheasennot seuraavat helposti toisiaan – katkaise kehä ajoissa!

Lue artikkelisarjan kolmas osa: Suunnitelmallinen asennon hallinta lantion neutraaliasennon tukemiseksi

Kuinka aistihuoneet auttavat hermorappeumasairauksissa

Nykyään monet hermorappeumasairaudet koskettavat laajemmin iäkästä väestönosaa johtuen yhteiskunnan ikääntymisestä ja eliniänodotteen kasvamisesta. Kyseisistä sairauksista voimme nostaa esiin ikäihmisten ensisijaisena toimintakyvyn rajoittumista aiheuttavana syynä muistisairaudet, jotka ovat suuri huolenaihe väestölle, koska ne vaikuttavat niin yksilön hyvinvointiin, kuin hänen perheeseensä sekä ympäristöönsäkin.

Hermorappeumasairaudet rajoittavat itsenäisyyttä jo varhaisvaiheista alkaen ja vähentävät osallistumista kaikenlaisiin aktiviteetteihin. Niille kaikille on yhteistä kroonisuus sekä etenevä ja peruuttamaton luonne.

Luminea-kuidut aistihuoneessa

Osallistumisen puute voi johtaa turhautumiseen ja epävarmuuteen, mielialan muutoksiin (apatia, mielialanvaihtelut, ärtyneisyys yms.) tai johtaa jopa eristäytymiseen, yhteyden puuttumiseeen ja käytösmuutoksiin. Kyseisten oireiden hoitamiseen käytetään enenevässä määrin psykoaktiivisia lääkkeitä tai ns. kemiallista rajoittamista. Sopiva lääkkeetön hoito, mukaan lukien tieto, koulutus ja tuki hoitajille, ympäristön mukauttaminen ja dementiaoireiden laukaisijoiden välttäminen, on kuitenkin aina tarpeen ja auttaa hallitsemaan tai vähentämään oireita.

On osoitettu, että lääkehoidon ja lääkkeettömän terapian yhdistelmä on paras keino viivästyttää hermorappeumasairauksia sairastavien ihmisten tilan heikkenemistä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Stimulaatio, jota tuotetaan yksilölle sopivilla aktiviteeteilla ja käyttäen erilaisia kognitiivisia, sensomotorisia ja sosiaalisia prosesseja, auttaa ihmisiä olemaan aktiivisempia ja osallistuvampia, hidastaen tilan huonontumista ja tukien heidän  itsemääräämisoikeuttaan sekä elämänlaadun paranemista ja myönteistä mielentilaa.

Yksi tarkoitukseen sopivimmista lääkkeettömistä hoitomuodoista on aistitilojen käyttö terapiavälineenä. Aistihuoneet ovat hallittuja ärsykkeitä sisältäviä ympäristöjä, jotka parantavat ihmisten tunne- ja käyttäytymisen tilaa tukien lääkinnällisiä keinoja ja vähentäen fyysisten ja kemiallisten rajoituskeinojen käyttöä.

Luminea-kuplaputki

Aistihuoneisiin kuuluvat SHX-teknologialla toimivat tilat. Tällaiset tilat ovat immersiivisiä, vuorovaikutteisia ja täysin mukautettavissa. Ne tarjoavat terapiainterventioon osallistuvalle käyttäjälle sopivaa yhtenäistä sisältöä, joka on toteutettu huoneessa havaittavien kuvien, äänien, videoiden, musiikin, valojen, huonekalujen värinän ja muiden efektien yhdistelmänä. Niiden avulla voidaan luoda eri aistinkanavien kautta havaittavia sisältöjä, joilla on moninaisia terapiatavoitteita, ja jotka on sovitettu kullekin käyttäjälle, heidän taustaansa ja nykytilaansa, tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa.

Miten stimulaatio aistitilassa voi auttaa?

Paluu perusasioihin

Me kaikki liikumme erittäin moninaisissa ympäristöissä, joissa ärsykkeet ovat monimuotoisia, muuttuvia ja stressaavia. Iäkkäät ihmiset voivat kokea olonsa tällaisissa ympäristöissä epämukavaksi tai häkeltyneeksi, etenkin, jos heillä on muistisairaus tai ikään liittyviä kognitiivisia rajoitteita. Aistihuoneet auttavat ikäihmisiä palaamaan olennaisen äärelle ja löytämään tyyneyden tilan, kun ympäristöä voidaan hallita siten, että se tavoittaa henkilön kaikista olennaisimpien ja yksinkertaisimpien toimintojen kautta.

SHX-aistihuoneessa kokemuksia voidaan elää uudelleen hallitusti yksinkertaisten, miellyttävien ja johdonmukaisten, käyttäjän aistikykyihin mukautettujen ärsykkeiden avulla, mikä toimii lähtökohtana monen tasoiselle kognitiiviselle stimulaatiolle.

SHX-järjestelmällä voit luoda omia mukautettuja ympäristöjä

Voimme tutkia kunkin käyttäjän henkilöhistoriaa, hakea internetistä tai muista lähteistä tietoa kyseiseltä ajanjaksolta ja luoda sisältöjä menneistä tapahtumista, perhekuvista, musiikista ja lauluista, vanhoista radio- ja TV-ohjelmista jne.

Tällaisten sisältöjen kokeminen on paljon intensiivisempää SHX-aistihuoneessa eri resurssien yhdistelmänä luodun saavutettavan ympäristön ansiosta. Käytettäviä resursseja ovat mm. suurikokoiset heijastuspinnat, äänisignaaliin yhteydessä oleva värinä, tai kuviin perustuva valaistus, joka luo immersiivisen vaikutuksen. Sitä on myös mahdollista täydentää muilla aistielementeillä, jos niin halutaan (kylmä/lämmin, ilmavirta, saippuakuplat, heijastukset jne.).

Näin edistetään käyttäjän yhteyttä muistoihinsa ja annetaan heille mahdollisuus elää uudelleen ilahduttavia hetkiä intensiivisellä tavalla. Tällaisten kokemuksien tuella voimme keskittyä episodisen ja takautuvan muistin lisäksi myös muihin kognitiivisiin aspekteihin tai tehdä erityisiä harjoitteita. Voimme esimerkiksi tehdä kuvien, äänien tai niiden yhdistelmien luokittelutehtäviä; stimuloida toiminnanohjaustaitoja kuplaputken värisarjoilla ja pyrkimällä muistamaan mikä väri tulee seuraavaksi; tunnistaa ja nähdä kuvien ja äänien yhteydet; muistaa ja tunnistaa maisemia tai kohtauksia; jne.

Kognitiivinen stimulaatio

Käytettiin sitten perusärsykkeitä tai immersiivisiä kohtauksia, terapeutti pystyy luomaan käyttäjän ja hänen tilanteensa mahdollisuuksien ja rajoitusten mukaisesti mukautettuja, eri monimutkaisuustason aktiviteetteja kognitiivista stimulaatiota varten.

Aistihuoneissa on mahdollista luoda laaja valikoima aistiyhdistelmiä painottaen aina niitä, jotka ovat käyttäjälle saavutettavimpia ja tyydyttävimpiä, ja ohjata käyttäjiä kohti terapeuttisia tavoitteita (tarkkaavaisuus, muisti, puhe ja kieli, hengitys, psykomotoriset taidot yms.) ympäristössä, joka ei painosta, on johdonmukainen, miellyttävä ja ymmärrettävä.

Kun henkilö havaitsee ja sisäistää ärsykkeitä tehokkaammin, hän kokee ympäristönsä vähemmän uhkaavana tai stressaavana ja paremmin hallittavana, hänen vireys- ja tarkkaavaisuustasonsa mukautuu edistäen hänen valmiuttaan mihin tahansa toimintoon.

SHX-järjestelmä

SHX-huoneissa on rajattomasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jonka avulla voidaan suorittaa muistin lisäksi huomiokykyä, keskittymistä, ennakointia, luokittelua, assosiointia, erottelua, kieltä, ja monia muita kykyjä stimuloivia terapeuttisia toimintoja.

Yhteys, kommunikaatio ja hyvinvointi

SHX-järjestelmän monipuolisuus ja aistihuoneen elementtien voima mahdollistavat sellaisten mukautettujen ympäristöjen ja aktiviteettien luomisen, jotka ovat kullekin käyttäjälle miellyttäviä ja oleellisia, sekä niin yksinkertaisia tai hienostuneita kuin on tarpeen.

Miellyttävät ja saavutettavat tuntemukset edistävät yksilön ja hänen ympäristönsä yhteyttä ja kommunikaatiota perheenjäsenten tai hoitajien kanssa myönteisessä kontekstissa. Kommunikaatio luodaan käyttäjälle soveltuvalla tasolla ja voi olla niinkin perustavanlaatuista kuin katse tai hymy.

Mukavuudentunne edistää käyttäjän hyvinvointia, parantaen hänen alttiuttaan muuhun toimintaan ja luo ihanteellisen ympäristön hänelle itselleen ja hänen ympärillään oleville ihmisille helpottaen hänen osallistumistaan.

Veloitukseton suunnitelma!

Sinä kuvittelet, me luomme! Pyydä ilmainen aistihuonesuunnitelma tilasta, joka mukautuu tarpeisiisi, käytettävissä olevaan tilaan ja terapeuttisiin tavoitteisiin. Lähetä meille yhteystietosi, niin asiantuntijamme ottavat yhteyttä!

 

Tämä on käännös englanninkielisestä artikkelista, joka on julkaistu täällä.

Painehaavapatjalla kokonaisvaltaista hyvinvointia

Jasmine Repo on paraurheilija, somevaikuttaja ja jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu. Monella taholla aktiivinen Jasmine on Haltijan lähettiläs vuonna 2022.

Ennen vammautumistani minulle riitti 6-8 tuntia unta yössä, ja nukuin millaisella sängyllä tahansa miettimättä sen kummemmin millaisessa asennossa nukun. Sehän oli vain nukkumista, yksinkertaista. Vammauduttuani auto-onnettomuudessa 11 vuotta sitten minun piti opella, monen muun arkisen asian lisäksi, nukkumiseni uudella tavalla.

Selkäydinvamman aiheuttaman alaraajahalvauksen vuoksi nukun yöt hyvin pitkälti yhdessä asennossa paikallaan. Alkuun oli siis löydettävä hyvä ja tukeva asento, niin että siihen on helppo nukahtaa ja ettei paikat puudu. Minulle paras asento on nukkua kyljellään tyyny jalkojen välissä.

Sen lisäksi, että nukun yöni paikallaan, nukun onnettomuudessa tulleen aivovamman takia melko pitkiä unia. Nukun 10-12 tuntia yössä, pahimpina väsymyskausina unta riittää jopa 14 tuntia putkeen. Eli käytännössä vietän puolet vuorokaudesta sängyssä, joten siinä on jo
syytä panostaa oikeasti laadukkaaseen uneen. Vammojeni takia minulla on korkea riski painehaavohin. Riski korostuisi jos minulla ei olisi
hyvää patjaa sängyssä.

Itseasiassa 11 vuotta sitten kuntoutuksessa minulle ohjeistettiin painehaavojen ehkäisemiseksi, että olisi hyvä heräillä yöllä kääntyilemään, mutta en suostunut tähän. Uskoin ja toivoin, että on muitakin mahdollisuuksia kuin pätkissä nukuttu yö. Jatkuvasti huonosti nukutut yöt ei tulisi kuulonkaan.

Minulla on kaikki nämä vuodet ollut painehaavapatja omassa sängyssä, ja näin olen säästynyt vääränlaisen patjan aiheuttamilta iho-ongelmilta. Viime marraskuusta lähtien minulla on ollut käytössä Haltijalta Optimal 5zon -painehaavapatja.

5zon on vaahtomuovipatja, jossa on useita kerroksia.

Verrattuna edelliseen patjaani, tämä on erinomainen lämpöä ja kosteutta vähentävien materiaaliensa ansiosta – eikä pelkästään oman ihoni takia. Myös mieheni on kiitellyt sitä, ettei tämä patja, jolla hänkin yhteisessä sängyssämme nukkuu, hikoiluta yhtään niin kuin edellinen patjamme.

Olen ollut tyytyväinen tähän uuteen patjaan. Enkä pelkästään vammautuneena vaan myös urheilijana. Liikun arjessani paljon – viikko-ohjelmaani kuuluu lajitreenejä, kuntosalia, joogaa ja kelien salliessa lenkkejä ja muuta ulkoilua. Aivot ja kroppa tarvitsevat kunnolla aikaa palautua, ja sehän tapahtuu parhaiten unessa. Olen löytänyt hyvän asennon nukkua, iho on pysynyt ehjänä ja patja tuntuu hyvältä, joten kroppa ja pääkoppa saa palautua ja latautua huoletta pitkän yön ajan. Taitaa tämä uusi patja tehdä hyvää myös parisuhteelle, kun mieskin on tyytyväinen!

En voi kylliksi korostaa oikeanlaisen patjan merkitystä hyvään uneen, ja hyvän unen merkitystä sujuvaan arkeen. En olisi saanut rakennettua arjestani näin toimivaa ja monipuolista, jos en saisi nukuttua hyvin.

Haluan vielä loppuun sanoa yhden vinkin painehaava-alttiille matkailijoille! Koska hotelleissa tai kavereiden luona yöpyessä ei ole yleensä mahdollisuutta nukkua kotioloihin verrattuna hyvällä patjalla (varsinkaan painehaavapatjoja ei ole käytössä), kannattaa hankkia laukkuun helposti mahtuva lampaantalja. Itse pelkään eniten matkalla ollessa jalan kehräsluun kohdalta ihon rikkoutumista, ja olen jo vuosia säästynyt ihorikoilta laittaessani pienen taljan jalkojen alle sängyssä. Näin olen nauttinut stressaamatta yöunista myös matkustellessa.

Talvivinkkejä pyörätuolin käyttäjille

Kirjoittajasta: Corey Barss on apuvälinealan ammattilainen ja pyörätuolien jälleenmyyntiyrityksen huoltopäällikkö. Hän viettää aikansa metsästäen, kalastaen, maatilaa hoitaen sekä vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa.

Teksti on käännös englanninkielisestä blogikirjoituksesta.

 

Pyörätuolin käyttäminen kylmässä ja lumessa tosiaan tekee elämästä jännittävää. Tässä muutamia asioita, joita olen oppinut kelatessani pyörätuolilla kylmistä ja lumisista talvistaan tunnetussa New Yorkin osavaltion pohjoisosassa yli kymmenen vuoden aikana.

Jumiutuneet akselit

Kun yksi akseleistani jumiutui ensimmäisen kerran (niin etten voinut irrottaa kelauspyöriäni) oli kaunis, luminen ja hyytävän kylmä päivä. Jeeppini söi paljon polttoainetta, joten pysähdyin tankille. Kun olin nousemassa takaisin autoon, yksi kelauspyöristäni ei irronnut. Päästellessäni muutamia ärräpäitä etsin autostani mitä tahansa, mitä voisin käyttää renkaan kampeamiseen irti. Mistään löytämästäni ei ollut apua ja olin jo rikkonut useita testaamiani esineitä. En tietenkään halunnut viettää yötä huoltoasemalla auton ovi auki, joten onnistuin jotenkin nostamaan pyörätuolin pääni yli autoon kelauspyörä vielä paikoillaan. Tuoli oli nyt apukuskin paikalla, mutta niin hankalan mallinen kelauspyörä paikoillaan, että minun piti pitää sitä pystyssä ajaessani.

Noloa myöntää, mutta kävi ilmi että en ole kovin nopeaoppinen. Sama tapahtui vielä muutaman kerran, ja joka kerralla onnistuin jotenkin saamaan tuolini autoon kelauspyörät paikoillaan, ja aina hieman pienemmällä harmituksella. Kantapään kautta oppineena heti kun nyt huomaan, että akselit eivät liu’u aivan niin kuin pitäisi, suihkutan niihin hieman silikonia ja pyyhkäisen ne rätillä, joita säilytän auton oven taskussa. Nämä ylläpitoon käytetyt lisäsekunnit ovat säästäneet minut uskomattomalta määrältä turhautumista, aikaa ja noloja tilanteita. Tiedän, että en ole ainoa tämän asian kanssa painiskeleva. Työssäni pääsen joka talvi kampeamaan kuudesta kahdeksaan jumiutunutta pyörää asiakkaideni pyörätuoleista. Koska en toivo kyseistä kokemusta kenellekään, yritän aina opettaa ihmisille keinoja tämän välttämiseksi, ja minut tunnetaankin siitä että jaan silikonisuihkeita ja rättejä vakioasiakkaille.

Tukipyörien, kelauspyörien ja renkaiden ylläpito

Ylläpidosta puheen ollen huoltohenkilö minussa haluaa muistuttaa tukipyörien tarkastamisesta niihin takertuneiden hiusten varalta, erityisesti jos sinulla tai asuinkumppaneillasi on pitkät hiukset. Tilaisuuden tullen kurkkaapa tukipyöriisi. Tukipyörien akseleihin kietoutuneet hiukset kuluttavat tukipyörien laakerit ennenaikaisesti. Kun yhtälöön lisätään talven loska ja katusuola, niin tuloksena on lähes varmasti ongelmia. Jos huomaat tukipyörien ympärillä hiuksia, etkä pysty tai halua irrottaa niitä itse, varaa aika huoltoon. Sillä huolehditaan siitä, että tuolisi rullaa niin kuin kuuluukin.

Tukipyörään kietoutuneita hiuksia

Nyt kun ajattelet aihetta, mikä on kelauspyöriesi kunto? Ovatko ne kuluneet niin että rengaskuvio on jo lähes hävinnyt? Rengaskuvio huolehtii siitä, että pito on parempi lumisilla ja jäisillä alustoilla. Ei ole hauskaa tulla kotiin töiden jälkeen, jos ramppia ei pääse ylös kuluneiden renkaiden takia.

Lämpimänä pysyminen

Nyt kun tuolisi on säädetty ja valmiina matkaan, oletko sinä? Jos joudut olemaan ulkona kylmässä pidempiä aikoja, on tärkeää muistaa pitää jalat lämpimänä. Olisi aika kurjaa menettää varvas paleltumisen vuoksi, mutta en myöskään pidä isojen ja raskaiden talvisaappaiden käyttämisestä. Ne eivät sovi hyvin jalkalaudalle ja tekevät siirtymistä hankalia, minkä lisäksi yritän vähentää painetta kantapäissäni ja nilkoissani. Muutama vuosi sitten sain vanhemmiltani joululahjaksi kengänpäälliset, eräänlaiset kenkien päälle puettavat tohvelit, joissa on tasku kädenlämmittimille. Käytän niitä tavallisten lenkkareideni päällä, jolloin voin viettää tunteja metsällä ja palatessani kotiin jalkani ovat edelleen lämpimät eikä huolena ole raskaista talvikengistä johtuvia painehaavoja jaloissani.

Jokainen kylmällä säällä pyörätuolia kelaava osaa kertoa, että täydellisten hanskojen löytäminen on erittäin tärkeää. Tasapainottelu käsien lämpimänä pitämisen ja sorminäppäryyden sekä kelausvanteista saatavan hyvän otteen välillä on tarkkaa peliä. Kun sää alkaa viiletä, käytän itse mekaanikon hanskoja, mieluiten sellaisia, joissa on nahkaiset kämmenosat. Ne ovat kevyet ja suojaavat juuri sopivasti kelausvanteista hohkaavalta kylmältä. Nahkaisilla kämmenosilla saan kelausvanteista lähes samanlaisen otteen kuin paljailla käsillä. Kokemukseni mukaan nahkaiset käsineet toimivat parhaiten, toisin kuin esimerkiksi kumikämmeniset käsineet, jotka luistavat märkinä eivätkä tarjoa tasaista pitoa ramppeja tai mäkiä alaspäin kelatessa. Kun talvi tulee kunnolla ja on erittäin kylmää ja paljon lunta, käytän vanhoja ammuntaan tarkoitettuja armeijan ylijäämäkintaita. Ne ovat suoraan sanottuna parhaat hanskat/kintaat.

Nainen käyttämässä pyörätuolia lumisella maalla

Vuosien kuluessa olen oppinut, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia. Väliä on ainoastaan sillä, että löydät ratkaisut, jotka toimivat parhaiten juuri sinulle, sillä jos et ole valmis muuttamaan etelän lämpöön, pohjoisen kylmät talvet ovat liian pitkiä sisällä kyhjöttämiseen.

Virheasennot seuraavat helposti toisiaan – katkaise kehä ajoissa!

Vammaisten lasten kanssa työskentelevät tuntuvat usein vaistomaisesti tietävän, että jos lapsi on yhdessä asennossa liian pitkään, lapsen keho ottaa tuon asennon ”muodon”. Jos asennon linjaus ei ole hyvä, lapselle alkaa kehittyä asentoepäsymmetriaa. Tämän vuoksi yritämme luoda ohjelman, joka tarjoaa vaihtoehtoisia asentoja päivän kuluessa ja tukee lasta epäsymmetrian estämiseksi.

Epäsymmetrian kehä

Tavoitteenamme on rikkoa epäsymmetrian noidankehä hyödyntämällä ympärivuorokautista asennon hallintaa.

Ympärivuorokautinen asennon hallinta on suunniteltu ohjelma, joka huomioi kaikki lapsen päivän mittaan käyttämät asennot ja tulee tarvittaessa väliin kehon asennon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi edistäen samalla lapsen toiminnallisuutta ja kehitystä. Ohjelma tulee sitten ottaa osaksi lapsen arkea kotona, koulussa ja sosiaalisten aktiviteettien aikana. Kolme perusasentoa ovat makuu-, istuma- ja seisoma-asento. Asennonhallintaa tulee soveltaa kaikissa aktiviteeteissa peseytymisestä aina lattialla leikkimiseen ja pystyssä liikkumiseen.

Terveet yksilöt voivat liikkua vapaasti makuu-, istuma- ja seisoma-asentojen välillä toiminnallisissa aktiviteeteissa. Kun yksilöllä on moninaisia kuntoutustarpeita, he eivät useinkaan pysty saavuttamaan kyseisiä asentoja itse ja siten heidän aktiivinen toimintakykynsä on alentunut. Usein voi olla niin, että yksilö, jolla on moninaisia kuntoutustarpeita, on seisoma-asennossa tunnin, istuu 15 minuuttia ja on makuullaan seitsemän tuntia yhden päivän aikana.  Koska tunnemme pitkittyneen istumisen vaikutukset, paljon huomiota on kiinnitettävä istuinjärjestelmiin. Tiedämme, että hyvin tukeva istuin tarjoaa käyttäjälleen vakaan asennon istuessa luoden siten hyvän perustan toiminnallisuudelle ja edistäen aktiivista osallistumista päivittäisiin toimiin.

Asentosuunnat

Makuuasento

  • Pää keskellä ja mukavasti
  • Selkäranka suorassa, tuki sivuilta tarpeen mukaan
  • Lonkat ja polvet taivutettuina ja alaselkä neutraaliasennossa, tuki polvien alla tarpeen mukaan
  • Jalat avoinna ja  pehmuste polvien välissä tarpeen mukaan
  • Nilkat neutraaliasennossa, lepolastat tarpeen mukaan
  • Olkapäät eteenpäin ja tuettuna

Istuma-asento

  • Pää keskellä ja mukavasti
  • Selkäranka suorassa, tuki sivuilta tarpeen mukaan
  • Lonkat ja polvet taivutettuina ja alaselkä neutraaliasennossa, tuki polvien alla tarpeen mukaan
  • Jalat avoinna neutraaliasennossa, pehmuste polvien välissä tai sivulla tarpeen mukaan
  • Nilkat neutraaliasennossa, lepolastat tarpeen mukaan
  • Olkapäät eteenpäin ja tuettuna

Seisoma-asento

  • Selkäranka suorassa
  • Lonkat suunnattuina eteenpäin
  • Neutraali lantio
  • Jalat tukevasti maassa
  • Lonkat ja polvet anatomisesti lantion alla
  • Yläraajat sivuilla tai käytössä aktiviteetissa

Tavoite kaikissa asennoissa on aina neutraali vartalo.

Kun vartalo ei ole tuettuna, painovoima tunnetusti vaikuttaa asentoon negatiivisesti, jos henkilö ei pysty aktiivisesti ylläpitämään asentoa.Tällaisista asennoista tulee tottumuksia ja välttämättömiä ja lopulta seurauksena on epäsymmetriaa, joka ei ole korjattavissa. Lapsen kasvaessa haitalliset asennot voivat muuttaa lapsen kehon muotoa. Tämä johtaa usein yksilöllisten asennon tuennan apuvälineiden tarpeeseen.

Otetaanpa myös huomioon, kuinka paljon aikaa henkilöt, joilla on moninaisia kuntoutustarpeita viettävät seisoma-asennossa. Useimmiten se ei ole riittävästi, eli he ovat suurimman osan päivästään asennoissa, jotka johtavat nivelten liikelaajuuksien pienenemiseen, lyhentyneisiin lihaksiin ja lihasheikkouteen. Tämä aiheuttaa lopulta muutoksia selkärankaan ja lonkkiin. Se voi myös johtaa hengitys-, ruuansulatus- ja ulostusvaikeuksiin, toimintakyvyn heikkenemiseen ja kipuun.

Kun arvioimme erityistarpeista lasta, on tärkeää, että emme tarkastele ainoastaan hänen asentoaan arvion aikana. Meidän on otettava huomioon kaikki hänen päivittäisen elämänsä osa-alueet: perhe/koti, koulu ja vapaa-aika. Kun tarjoamme vaihtoehtoja lasten asennon tukemiseen, emme paranna ainoastaan heidän asentoaa vaan myös heidän sosiaalisia ja kommunikaatiomahdollisuuksiaan. Ympärivuorokautisen asennon hallinnan apuvälineet ovat olennaisia lapsen elämänlaadun kannalta.

Lisätietoa ympärivuorokautisesta asennon hallinnasta (englanniksi):

 

Artikkeli on julkaistu alkujaan englanniksi täällä.

Lue artikkelisarjan toinen osa: Lantion rooli asennon hallinnassa
Lue artikkelisarjan kolmas osa: Suunnitelmallinen asennon hallinta lantion neutraaliasennon tukemiseksi

Yrityskauppa sai viranomaisilta hyväksynnän – Berner Oy:n ja Haltija Group Oy:n yhteinen taival alkaa

Berner Oy on juuri saanut kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksynnän apuvälineteknologian ja palveluiden johtavan toimijan Haltija Group Oy:n ostolle.  Yrityskaupalla Berner vahvistaa edelleen asemaansa terveysteknologian tuotteiden ja palvelujen merkittävänä toimijana yhtiön strategian mukaisesti.

Yrityksillä ei ole päällekkäisyyttä tuote- ja palveluvalikoimassaan. Kauppa täydentää Berner Pro -liiketoiminta-alueen tuotetarjoomaa, joka kattaa nykyisellään muun muassa infektioiden torjunnan, henkilöhygienian, kirurgian, suojauksen, laboratorioiden ja ammattipuhtauden tuotteita. Haltija palvelee julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaisia sekä kuluttajia apuvälineisiin, apuvälinehuoltoon, hoitotarvikkeisiin sekä ortoosi- ja tukituotteisiin liittyvissä ratkaisuissa.

Yrityskaupalla ei ole vaikutusta yritysten välittömiin toimintoihin, mutta niiden yhdistetyin voimin kyetään palvelemaan niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon ja hoivan asiakkaita entistäkin laajemmalla valikoimalla terveysteknologian tuotteita sekä palveluratkaisuja.

Aiempi tiedote aiheesta

Lisätietoja:
Antti Korpiniemi
toimitusjohtaja, Berner Oy
puh: 050 551 3720

Leena Munter
toimitusjohtaja, Haltija Group Oy
puh: 050 336 0842

Berner Oy on vuonna 1883 perustettu vakavarainen suomalainen neljän liiketoiminta-alueen perheyritys. Tunnettuja oman Heinäveden-tuotannon brändejämme ovat mm. LV, Heti ja XZ. Berner Pro -liiketoiminta-alue on ammattilaisen strateginen kumppani ja sen erikoisosaamisemme keskittyy terveydenhuoltoon, laboratorioalaan, eläinten hyvinvointiin sekä ammattisiivoukseen ja keittiöhygieniaan. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 324,3 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 536. Pääkonttorimme, tuotekehityksemme ja tuotantolaitoksemme sijaitsevat Suomessa, tytäryhtiömme Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Olemme sitoutuneet vastuullisuutemme jatkuvaan kehittämiseen #huomisenpuolustaja. www.berner.fi

Haltija Group Oy palvelee valtakunnallisesti terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaisia sekä hyvinvoinnistaan kiinnostuneita kuluttajia apuvälineisiin, hoitotarvikkeisiin sekä ortoosi- ja tukituotteisiin liittyvissä ratkaisuissa. Alan kattavin huolto-, puhdistus- ja vuokrauspalvelu mahdollistaa apuvälinetekniikan turvallisen käytön ja oikea-aikaisen saatavuuden. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli 25,5 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa 120 henkilöä. www.haltija.fi

Keski-ikäistyvien miesten yleistyvä vaiva – erektiohäiriö

Miehillä alkaa esiintyä vaihtelevasti mutta enenevästi häiriöitä seksuaalitoiminnoissa 40 ikävuoden jälkeen, mutta toisinaan myös nuoremmilla. Erektiohäiriöitä esiintyy vähintään satunnaisesti n. 40 %:lla 40 vuotta täyttäneistä miehistä, esiintymisprosentti kasvaa ikävuosien myötä.

Useimmiten erektiohäiriön perimmäinen syy on elimellinen – tyypillisimmillään verisuoniperäinen. Muita elimellisiä syitä ovat hermostolliset eli neurologiset syyt, hormonaaliset syyt ja joskus jopa peniksen paisuvaisen arpeutuminen tai vaurio.

Myös psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta erektiohäiriön syntyyn. Yksittäinen seksuaalinen epäonnistuminen saattaa aiheuttaa epäonnistumisen pelkoa tai suorituspaineita, jotka pahentavat erektiohäiriötä. Uusi parisuhde pitkän yksinelon jälkeen saattaa niin ikään aiheuttaa epävarmuutta ja suorituspaineita seksuaalitoimintojen suhteen.

Usein mitä nuoremmasta miehestä on kyse, sitä todennäköisemmin erektiohäiriön taustalla on pikemminkin henkinen kuin elimellinen syy. Toisaalta saattaa olla, että erektiohäiriö on ensimmäinen oire hitaasti kehittymässä olevasta verisuonisairaudesta, jonka riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, kohonnut verenpaine, korkeat rasva-arvot, korkeat sokeritasot ja tupakointi. Merkittävin hormonaalinen syy on alentunut miessukupuolihormoni- l. testosteronitaso, johon usein kuitenkin liittyy myös seksuaalisen halukkuuden vähentyminen.

Erektiohäiriön syiden selvittäminen

Perustutkimuksena erektiöhäiriötä selvitettäessä on miehen ulkoisen olemuksen ja kivesten tarkastaminen, onko nähtävissä merkittävä ylipaino tai onko viitteitä alentuneista testosteronitasoista. 50 vuotta täyttäneille miehille on myös tapana tehdä eturauhasen sormitunnustelu ja tarpeen mukaan tarkistaa eturauhashormoni- eli psa-pitoisuus. Edelleen tunnustellaan nivusten ja alaraajojen pulsaatiot ja mitataan verenpaine.

Muita tarkentavia tutkimuksia tehdään, mikäli herää epäilyä mahdollisesta neurologisesta perussyystä. Verikokeista tarkistetaan harkinnan mukaan veren rasva- ja sokeriarvot. Mikäli on herännyt epäily hormonaalisesta häiriöstä, tarkistetaan testosteronitasot ja mahdollisesti myös kilpirauhas- ja maitorauhashormonipitoisuus.

Erektiohäiriöiden korjaaminen

Ensimmäinen omaehtoinen toimi erektiohäiriön korjaamiseksi on omien elintapojen tarkistaminen ja huomion kiinnittäminen painoon, ruokavalioon, liikuntatottumuksiin ja mahdollisiin kuormittaviin stressitekijöihin.

Erektiohäiriön lääkkeellinen hoito mullistui 1990-luvun lopulla, kun markkinoille alkoi tulla suun kautta otettavia erektiokykyä parantavia tabletteja – ns. PDE5-estäjiä, joita ovat mm. sildenafiili, tadalafiili, vardenafiili ja avanafiili. Ne vahvistavat elimistön erektiokykyä hidastamalla elimistön tuottaman erektiota aikaan saavan molekyylin hajoamista, mikä vahvistaa ja usein jopa pitkittää erektiota. Näiden valmisteiden hinnat ovat laskeneet huomattavasti ns. geneeristen eli ”korvaavien” valmisteiden myötä.

Muita lääkehoitovaihtoehtoja ovat virtsaputkeen pienenä liukenevana pellettinä (Muse®) tai virtsaputken suulle geelinä (Vitaros®) annosteltava prostaglandiinivalmiste alprostadiili. Alprostadiili voidaan annostella myös suoraan paisuvaiskudokseen pistoksena neulalla (Caverject dual®). Pistettävien valmisteiden joukkoon kuuluu myös pistoksena annosteltava aviptadiilin ja fentolamiinin yhdistelmä (Invicorp®).

Ei-lääkkeelisiä keinoja erektion aikaansaamiseksi ovat mm. kumilenkin tai penisrenkaan sekä ns. tyhjiöpumpun käyttäminen. Kumirenkaalla hidastetaan peniksen laskimoverenkiertoa pinta- ja yhdyslaskimoiden kautta. Kumirenkaan kanssa voidaan käyttää tyhjiöpumppua, joita on sekä edullisia käsikäyttöisiä että hieman kalliimpia sähköisesti toimivia malleja.

Hae rohkeasti apua

Erektiohäiriö on siis ikääntyvien miesten yleistyvä vaiva, joka koskettaa lukuisia miehiä ja parisuhteita. Perustutkimukset ovat sangen yksinkertaisia ja hoitomahdollisuuksia on lukuisia. Ongelman kanssa ei kannata painiskella yksin, vaan kannattaa lähetä rohkeasti liikkeelle, sillä apua on tarjolla, mikä parantaa sekä miehen että kumppanin elämänlaatua merkittävästi.

Arto J. Salonen
LT, apulaisylilääkäri
KYS; Mehiläinen Kuopio